Tekoäly viemässä ihmisiltä työpaikat?!

Viimeaikoina paljon keskustelua herättänyt ChatGPT ei ole kirjoittanut tätä artikkelia. Puhumme tänään siitä, mitä tekoäly on ja mihin se on mahdollisesti matkalla.

Helsingin Sanomien 30.01.2023 julkaisemassa artikkelissa kirjoitettiin juuri siitä, miten tekoäly tulee vaikuttamaan tulevaisuuden työpaikkoihin. Siinä todettiin, että jotkut työpaikat, kuten esimerkiksi kääntämiseen liittyvät työpaikat, tulevat poistumaan kokonaan, koska tulevaisuudessa kehittyneet kielimallit pystyvät tekemään kääntäjän työn paljon nykyistä tehokkaammin. 

Mikä Chatgpt?

ChatGPT on OpenAI nimisen yrityksen kehittämä kielimalli, joka kykenee tuottamaan luonnollisia vastauksia tekstimuotoisista kehotuksista tai kysymyksistä. ChatGPT:n on niin kutsuttu Generative Pre-trained Transformer (GPT) eli esikoulutettu generatiivinen muuntaja. 

Tekoäly on esikoulutettu syöttämällä sille valtavia määriä tekstidataa, joiden avulla se kykenee tuottamaan luonnollisen kuuloista tekstiä. Tekoälyn kouluttamiseen on käytetty valvomatonta oppimista, jolla tarkoitetaan sitä, että tekoäly oppii tunnistamaan kaavoja ja rakenteita tekstidatasta ilman, että ihminen valvoo sen toimintaa. 

Koska ChatGPT pystyy tuottamaan luonnollista tekstiä, se on oiva työkalu chatbotteihin, koska se osaa tuottaa vastauksia valtavaan määrään eri aihealueita. ChatGPT:tä pystytään myös hyödyntämään muussa kuin vain chatboteissa. Se pystyy myös luomaan luovaa tekstiä, kuteen tarinoita, artikkeleita ja runoutta.

Miten kielimalleja voidaan hyödyntää työelämässä

Myynnin ja markkinoinnin alalla töitä tehdessä ChatGPT:stä on tullut vakituinen työkalu. Käytän sitä myyntisähköpostien uudelleenkirjoittamiseen, uusien perspektiivien antamiseen, sekä mm. käännöstyöhön. 

Työssäni on kaikille tehty selväksi, että chatgpt:n käyttö omaa järkeä käyttäen on varsin hyvä asia ja jopa toivottua. Käytetäänhän rakennustyössäkin porakonetta ruuvimeisselin sijaan, paitsi jos muuta mahdollisuutta ei ole. Olisi täysin idioottimaista olla käyttämättä työkalua, joka helpottaa ja nopeuttaa työn tekemistä. 

On myös selvää, että ChatGPT:n antamat vastaukset pitää tarkistaa ja niihin ei sokeasti saa luottaa. Tämä onkin täydellinen aasinsilta seuraavaan osioon.

Voiko tuloksiin luottaa

Tekoälyn isoin haaste tällä hetkellä on, että tekoäly voi mahdollisesti antaa puolueellisia tai väärää informaatiota, koska se ei osaa tulkita lähteitä kriittisesti. Vaikka tekoälyn tuottama teksti olisikin kieliopillisesti oikein, se ei tarkoita, että sen antamat tiedot ja vastaukset olisivat oikeita. 

Kaikki riippuu siitä millaista dataa tekoälylle syötetään. Jos tekoälylle syötetään puolueellista tai väärää dataa, se tulee myös antamaan vastauksiksi vääriä tai puolueellisia vastauksia. Sen takia onkin tärkeää, että ChatGPT:tä käyttäessä pitää mielessä lähdekriittisyyden ja tarkistaa tiedot muistakin lähteistä.

Google kilpailija Bard

Googlen kehittämä tekoäly, jota he kutsuvat nimellä Bard on kehitetty nimenomaan keskustelemaan luontevasti käyttäjän kanssa eri aiheista. Bard perustuu niin kutsuttuun Language Model for Dialogue Applications (LaMDA) malliin.

ChatGPT on luotu vastamaan kysymyksiin ja teksti muotoisiin kehotuksiin, kun taas Bard on luotu käymään avoimia keskusteluja käyttäjän kanssa ja suunniteltu ainoastaan keskusteluaplikaatioihin. ChatGPT:tä pystytään hyödyntämään muussakin kuin vain chatboteissa, kuten esimerkiksi luomaan tekstejä ja artikkeleita eri aiheista.

Miltä näyttää hatbottien ja muiden kielimallien tulevaisuus?

Mitä tekoälyn tulevaisuudesta tiedetään tässä vaiheessa? 

Teknologia kehittyy kokoajan. Kehityksen vauhdin ennakointia vaikeuttaa se, että kasvua ei voi mitata. Kehitys ei siis toimi niin, että voidaan katsoa missä oltiin viisi vuotta sitten ja laskea sitä kautta, missä tulemme olemaan viiden vuoden päästä. 

Toinen ongelma on, että kehitystä nopeuttaa enenevässä määrin myös tekoäly itse. Ei siis ole mahdollista arvioida, minkälaisia läpimurtoja ihminen keksii yhdessä tekoälyn kanssa.

Forbesin arvioiden mukaan tekoäly tulee tulevaisuudessa olemaan tieteen suuri tukipilari. Sen lisäksi arvioidaan, että valtiot kuten Yhdysvallat tulevat investoimaan miljardeilla tekoälyn kehittämiseen ja sen integroimiseen. Tietenkin kuluttajatkin tulevat “hyötymään” tekoälystä, kun tekoälyä hyödynnetään esimerkiksi kryptovaluuttojen ja metaversen lähemmäs täydellisyyttä hiomiseen.

No, viekö se tekoäly ne meidän työpaikat? 

Lyhyt vastaus on: ei sitä tiedä. Tulee todennäköisesti kestämään vielä jonkin aikaa, ennen kun massoittain työpaikkoja katoaa tekoälyn takia. Varsinkin tällä hetkellä vallitseva taloudellinen tilanne kuitenkin johtaa siihen, että yritykset tavoittelevat halvempia ratkaisuja suoritettaviin tehtäviin. Työmäärät vähenevät täten ja se voi johtaa myös työpaikkojen vähenemiseen.

Selvää on kuitenkin: jos sadan vuoden päästä yhteiskuntaamme pyörittää tekoäly, on ihminen kaikesta elävästä tyhmin.