Salkkumestarit ovat takaisin pitkähköltä kesätauolta (Kesä alko viime huhtikuussa), ja miettivät tänään, mitä se tarkoittaa ja mitä vaikutuksia sillä on, kun ihmisten ostovoima hupenee.
Aloitetaan totutusti muutamalla käsitteellä. Mitä ostovoima oikeastaan tarkoittaa? Ostovoima on se määrä tuotteita ja palveluja, joita voi käytettävissä olevilla tuloilla ostaa. Ostovoiman heikentymistä kutsutaan taloustieteessä inflaatioksi. Tällöin rahan reaalinen ostovoima heikkenee, jolloin esimerkiksi 5 eurolla ei saa enään yhtä paljon tuotteita kuin aikaisemmin.
Kun inflaatio tarkoittaa rahan ostovoiman heikentymistä, tarkoittaa deflaatio rahan ostovoiman vahvistumista. Deflaatio saattaa olla taloudelle jopa tuhoisampaa kuin inflaatio, mutta deflaatiota emme käsittele tässä julkaisussa.
Vaikka inflaatiosta puhutaan usein negatiivisessa kontekstissa, on maltillinen inflaatio jopa tavoiteltavaa taloudellisen toimeliaisuuden takaamiseksi. Niin Euroopan keskuspankin (EKP) kuin myös Yhdysvaltojen keskuspankin (FED) inflaatiotavoite on noin 2 prosentin tasolla. Miksi näin? Talouskasvun takaamiseksi on tärkeää, että rahan ostovoima laskee maltillisesti ajan saatossa, koska silloin ihmisillä ei ole kannustetta lykätä ostos- ja kulutuspäätöksiä tulevaisuuteen siinä toivossa, että kuluttaminen olisi tulevaisuudessa halvempaa.
Keskuspankkien inflaatiotavoite on noin 2 prosentin tuntumassa. 2 prosentin tasoa on pidetty yleisesti hyvänä, koska silloin rahan arvo ei laske liian nopeasti.
Inflaatio ja ostovoima vuonna 2023
Julkaisimme euroalueen inflaatioon liittyvän blogin tammikuussa 2022. Blogi on kirjoitettu ennen Venäjän brutaalia hyökkäyssotaa Ukrainaan, joka on lisännyt taloudellista epävarmuutta koko maailmassa mutta etenkin Euroopassa, joten teemme päivitetyn version tämän hetkisestä inflaatiosta.
https://stat.fi/tilasto/khi
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa inflaatio oli heinäkuussa 2023 6,5 prosenttia, joka on selvästi vähemmän, kuin 2022 vuoden lopussa ja 2023 vuoden alussa jolloin inflaatio kävi yli 9 prosentissa. Korkeaan inflaatioon talvella johti muun muassa energian hinnan hurja nousu, kun kaasutoimitukset Venäjältä eurooppaan lopetettiin talouspakotteiden myötä.
Nopeasti kohonnut inflaatio johtuu myös paluusta koronan jälkeiseen aikaan. Keskuspankkien super elvyttävä rahapolitiikka johti käteisen rahan määrän kasvuuun taloudessa, joka osaltaan johtaa inflaatioon. Korkea inflaatio johtuu tosin myös kysynnän ja tarjonnan epätasapainosta, kun kysyntä on jälleen elpynyt koronan jälkeen, mutta tarjonta ei ole pysynyt kysynnän kasvun mukana.
Miten inflaatio saadaan kuriin
Keskuspankkien pääsääntöinen työkalu jolla inflaatiota pyritään saamaan kuriin n on ohjauskorkojen nostaminen. Totuttujen nollakorkojen aika on siis ohi. Keskuspankit ovat nostaneet ohjauskorkoja ennätyksellisen nopeaan tahtiin. EKP päätti nostaa ohjauskorkoaan heinäkuun lopussa peräti 4,25 prosenttiin. Korkojen nostolla pyritään vähentämään kysyntää ja lykkäämään muun muassa firmojen investointeja tulevaisuuteen.
Toisaalta korkojen nosto on vaikuttanut moniin asuntovelallisiin kotitalouksiin joiden lainanhoitomenot ovat nousseet merkittävästi, koska asuntolainat ovat usein sidottu 12kk, 6kk tai 3kk euriboriin, joista 12kk euribor on ylivoimaisesti suosituin. Euribor on euroalueella käytetty viitekorko, joka kuvaa korkotasoa jolla muun muassa rahoituslaitokset lainaavat rahaa toisilleen vakuudettomasti. 12 kuukauden euribor on noussut vuodessa yhdestä prosentista yli neljään prosenttiin.
https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/korot/kuviot/korot_kuviot/euriborkorot_pv_chrt_fi/