Mitään tässä artikkelissa mainittua ei tule tulkita sijoitusneuovoksi. Ennen sijoituspäätöstä tulee tehdä oma riskiarviointi. Arvopaperimarkkinoilla voit menettää sijoittamasi varat.
Tulisiko sinun sijoittaa osakkeisiin vai rahastoihin? Tärkein kysymys lieneekin, haluatko päästä mahdollisimman helpolla säästämisesi kanssa vai haluatko nähdä enemmän vaivaa ja pyrkiä ylituottoon. Tässä osiossa käymme läpi erilaisia rahastotyyppejä ja palaamme osakkeisiin seuraavassa osassa.
Rahastosijoittaminen
Jos valitsit ensimmäisen vaihtoehdon ja haluat päästä mahdollisimman helpolla säästämisen kanssa, ovat rahastot oikea valinta sinulle. Rahastosäästämisen helppous piilee siinä, että et joudu itse tekemään valintoja osakkeiden suhteen vaan rahaston salkunhoitaja tekee ne puolestasi. Rahastosijoittamistakin on monenlaista, koska rahastoja on nykyään niin paljon erilaisia. Osa pyrkii vain pörssin keskituottoona sijoittamalla tietyn osakeindeksin mukaan, mutta osa rahastoista pyrkii myös niin sanottuun ylituottoon eli pörssin keskituottoa korkeampaan tuottoon. Käydään läpi muutamia rahastotyyppejä.
Indeksirahastot
Indeksirahastot ovat helpoin ja yleensä matalakuluisin rahastosijoittamisen muoto. Indeksirahastot ovat rahastoja jotka nimensä mukaisesti sijoittavat jonkun tietyn osakeindeksin mukaan Esim. OMXH25-indeksin mukaan. Indeksirahastot eivät siis tee omia aktiivisia sijoituspäätöksiä vaan ne omistavat juuri niitä osakkeita mitä indeksi pitää sisällään. Tästä syystä indeksirahastot ovat tunnetusti myös hyvin matalakuluisia, koska ne eivät joudu käyttämään paljon resursseja osake analyysien tekemiseen tai käy paljoa kauppaa jolloin kaupankäyntikulut pysyvät maltillisina.
Indeksirahastoja on kahdenlaisia. On niin kutsuttuja kasvuosuudellisia rahastoja ja tuotto-osuudellisia rahastoja. Ne eroavat toisistaan siinä, mitä rahastot tekevät osakkeista saaduilla osingoilla tai korkosijoituksista saaduilla korkotuotoilla.
Kasvuosuudellinen rahasto ei maksa osinkoja tai korkotuottoja sijoittajille vaan sijoittaa ne takaisin markkinoille. Jos sijoitushorisontti on pitkä kannattaa valita Kasvuosuudellinen rahasto, koska se on verotuksellisesti edullisempaa. Kasvuosuudellisessa rahastossa verot maksetaan vasta siinä vaiheessa, kun rahasto-osuus myydään jolloin et joudu maksamaan osingoista pääomatuloveroa.
Tuotto-osuudellinen rahasto taas maksaa kaikki osingot ja korkotuotot takaisin sijoittajalle, joten aina, kun rahasto saa osinkoja tai korkotuottoja se maksaa ne sijoittajille ja sijoittaja joutuu maksamaan kaikista osingoista pääomatuloveroa, joka syö pitkällä aikavälillä tuotosta huomattavan osan.
Megatrendirahastot
Megatrendirahastot ovat rahastoja, jotka sijoittavat jonkin tietyn megatrendin mukaisesti. Tällaisia megatrendejä voivat olla esimerkiksi väestön ikääntyminen, liikeenteen sähköistyminen tai puhdas energia.
Megatrendirahastot tai ilmiörahastot sijoittavat rahansa tietyn sektorin osakkeisiin. Megatreindirahastoihin sijoittaminen on ikään kuin aktiivisen rahastosijoittamisen ja passiivisen indeksisijoittamisen välimuoto. Megatrendirahastojen kulut ovat yleensä hieman korkeammat kuin passivisten indeksirahastojen, mutta maltillisemmat kuin täysin aktiivisten rahastojen kulut. megatrendirahastojen kulut pyörivät 0,2 prosentin ja 0,8 prosentin välimaastossa.
Aktiiviset rahastot
Aktiiviset rahastot ovat myös suosittu rahastomuoto. Aktiiviset rahastot pyrkivät aktiivisen osakekaupan ja osakepoiminnan kautta saada pörssin keskituottoa paremman tuoton. Aktiivisten rahastojen huono puoli on se, että aktiivisen kaupan seurauksena rahaston kulut nousevat usein melko korkeiksi. Pitkällä aikavälillä pörssiä korkeampi tuotto on melkein mahdotonta, sen takia aktiivisia rahastoja suositellaan enemmän kuin aktiivisia. Monet pankit yrittävät myydä asiakkailleen aktiivisia rahastoja, koska pankki saa niistä isoimman voiton.
Yhdistelmärahastot
Yhdistelmärahastot ovat rahastoja, jotka sisältävät sekä osakkeita, että velkakirjoja tai korkosijoituksia. Yhdistelmärahastot reagoivat yleensä hitaammin pörssin liikkeisiin, koska osakkeiden laskiessa korkosijoitusten arvo yleensä nousee. Kääntöpuolena on, että markkinan noustessa rahaston arvo ei nouse samassa suhteessa korkosijoitusten johdosta. Myös yleinen korkotason nousu tekee hallaa yhdistelmärahastojen tuotoille, koska nousevat korot laskevat korkosijoitusten markkina-arvoa. Tämä tapahtuu riippumatta siitä mihin suuntaan osakekurssit ovat liikkuneet.
Yhdistelmärahastojen hyvä puoli on se, että ne tarjoavat sijoittajalle valmiin hajautuksen, koska ne sijoittavat valmiiksi eri omaisuuslajeihin. Yhdistelmärahastot ovat sijoittajalle helppo tapa hallita salkkunsa riskiä.
ETF:t
Etf:t ovat niin kutsuttuja pörssinoteerattuja rahastoja. ETF on lyhenne englannin kielestä exchange traded fund. ETF:t ovat rahastoja, jotka eroavat normaaleista rahastoista siinä, että ne ovat listattu pörssiin ja niillä voi käydä kauppaa samalla tavalla kuin normaaleilla pörssiosakkeilla. Monet ETF:t on sidottu johonkin tiettyyn indeksiin kuten sp500 tai NASDAQ-100 indeksiin, joten ne toimivat samalla tavalla kuin normaalit indeksirahastot, mutta ne ovat vain listattu pörssiin.
ETF:t ovat tunnettuja matalista kuluista. Usein ETF rahaston kulut ovat alle 0,10 prosenttia, joka tekee niistä erittäin kustannustehokkaita. ETF osuuksia ostaessa ei myöskään tarvitse odottaa useita päiviä van omistus kirjataan samantien arvo-osuustilille samalla tavalla kuin osakkeiden. ETF sijoittaminen sopii niin aloittelevalle sijoittajalle kuin myös kokeneemmalle isomman sijoitussalkun omaavalle sijoittajalle, koska ETF:iä on niin monenlaisia. Yksinkertaisimmat ETF:t ovat normaaleja indeksirahaston tyyppisiä, mutta ETF:stä löytyy myös monimutkaisempia malleja kuten esim. synteettisiä, käänteisiä ja vivutettuja.